RB

Päiväkirjamerkintä

Nuori ori seuraili korvat hörössä karsinan laidan yli, kun sen emää varustettiin käytävällä. Eldamarille tämä oli ensimmäinen kerta, mutta Gilly ei näyttänyt pitävän tilannetta mainitsemisen arvoisena. Tamma seisoi valjastettavana yhtä tyynesti kuin aina, vaikka sen varsa kurkotteli vähän väliä karsinan oven yli nähdäkseen paremmin. Gilly vilkaisi poikaansa kerran, käänsi sitten katseensa takaisin käytävän toiseen päähän ja odotti, että ihmiset saisivat asiansa toimitettua.

Eldamar oli perinyt emältään ainakin osan tämän viileästä suhtautumisesta maailmaan, joten varsan olisi kenties uskaltanut jättää hetkeksi karsinaankin. Se päätettiin kuitenkin ottaa mukaan kentälle. Ori saisi samalla tarpeellista totuttelua uusiin tilanteisiin, eikä sen uskottu aiheuttavan kovin suurta häiriötä Gillyn liikutukselle.

Kun Gilly viimein lähti käytävää pitkin kohti ulko-ovea, Eldamarin karsinan ovi avattiin perässä. Varsa jäi seisomaan kynnykselle hölmistyneenä. Saiko se todella tulla ilman narua? Se kurkisti käytävälle, katseli loittonevaa emäänsä ja otti lopulta varovaisen askeleen eteenpäin. Sitten toisen. Kolmannen kohdalla Gilly pysähtyi odottamaan, ja pian Eldamar kipittikin jo tämän rinnalla kuin olisi kulkenut samaa reittiä koko ikänsä.

Kentällä varsan huomio kiinnittyi ensimmäiseksi kärryihin. Se tutki niitä antaumuksella, nuuhki pyöriä ja kokeili turvallaan aisaa, kunnes Gillyä pyydettiin liikkeelle. Kärryjen ensimmäinen nytkähdys sai Eldamarin loikkaamaan kauemmas kuin vieteriukon. Gilly ei sen sijaan reagoinut poikansa äkilliseen poistumiseen juuri korvansa väräyttämistä kummemmin, vaan lähti kävelemään rauhallisesti eteenpäin.

Muutaman minuutin kuluttua Eldamar oli jo toipunut järkytyksestään ja seuraili emänsä työskentelyä kentän laidalta. Gilly kulki käynnissä, ravissa ja laukassa tutulla varmuudellaan, eikä näyttänyt olevan erityisen kiinnostunut siitä, mitä sen jälkikasvu kulloinkin puuhasi. Välillä Eldamar innostui juoksemaan emänsä rinnalla, välillä se pysähtyi tutkimaan kentän reunalla kasvavia rikkaruohoja. Gilly jatkoi työtään, teki pyydetyt siirtymiset ja käännökset ja suhtautui koko toimitukseen aivan kuin olisi ollut yksin liikkeellä.

Kun valjakko lopulta pysähtyi, Eldamar ilmestyi jälleen emänsä vierelle ja työnsi turpansa tämän takajalkojen väliin. Gilly seisoi hievahtamatta, kunnes varsa sai hiukopalansa nautittua ja siirtyi tutkimaan kärryjä uudelleen kuorruttaen tumman laidat maitoisilla turvanjäljillään. Jos Eldamarista joskus tulisi valjakkoponi, sillä oli emässään ainakin hyvä esimerkki seurattavanaan.